Ajankohtaista
Koulutustilaisuuden maatilojen investointituesta 1. helmikuuta
Tervetuloa kuuntelemaan ajankohtaisia asioita maatilojen rakennetuesta! Pohjanmaan ELY-keskus järjestää torstaina 1.2.2024 klo 9.30-11.30 koulutustilaisuuden maatilojen investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta. Tilaisuus on suunnattu Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla toimiville viljelijöille, maatalousviranomaisille, neuvojille ja pankeille.
Ohjelma:
- Alkusanat
- Maatalouden investointituki
- Investointituen maksatus
- Nuoren viljelijän aloitustuki
Tilaisuus toteutetaan Teamsissä verkossa. Tilaisuuteen ei tarvitse ennakkoilmoittautua. Voit esittää kysymyksiä chatin kautta tilaisuuden aikana. Tilaisuutta ei tallenneta.
Pääset osallistumaan alla olevan sivun kautta, pääset myös sen kautta esittämään ennakkokysymyksiä viimeistään 30.1:
Maaseutuverkosto. Tervetuloa kuuntelemaan ajankohtaisia asioita maatilojen rakennetuesta.
Kutsu: Tervetuloa kuuntelemaan ajankohtaisia asioita maatilojen rakennetuesta, PDF, 393 KB.
Må bra-dag för lantbruksföretagare i Vasa den 15 februari
Plats: Bock’s Corner Brewery, Gerbyvägen 16, Vasa. Dagen är kostnadsfri för deltagare.
Anmälan senast 31.1.2024 i LPA:s evenemangskalender eller via detta formulär: LPA:s tjänster för arbetsförmågan
Mer information om programmet: Må bra-dag för lantbruksföretagare – Lätta på lasset! PDF, 574 KB
Petovahinkokorvaus
Korvauksen saamiseksi ilmoita vahingosta viipymättä vahingon havaittuasi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Hakemus voi tehdä Vipu-palvelun kautta, tässä ohjeet ja kirjautuminen: Ruokavirasto - Petovahinkokorvaus.
Vipu-palvelussa voit ilmoittaa ja hakea korvausta vahingosta, jonka suurpeto on aiheuttanut:
- koiralle, kotieläimelle ja mehiläispesille
- pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle
- eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille
- muulle elottomalle irtaimistolle.
Suurpedoiksi lasketaan ahma, ilves, karhu ja susi.
Suurpedon aiheuttama viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinko voidaan korvata jokaiselle vahingonkärsijälle tai hänen oikeudenomistajalleen. Vahinko korvataan, jos suurpetojen aiheuttamien vahinkojen yhteenlaskettu korvaussumma hakijaa kohden on enemmän kuin 170 euroa kalenterivuodessa.
Lisätietoa petovahinkojen korvaamisesta löydät Ruokaviraston sivulta Petovahingot.
Ruokaviraston lomakkeet: Riistavahingot.
Jos hakemus tehdään paperilomakkeille, ne toimitetaan tai lähetetään sähköpostitse maaseutuelinkeinoviranomaisille.
Kasvinsuojeluaineiden käytöstä suojakaistoilla
Menettelyohjeet lupahakemukseen kasvinsuojeluaineiden käytöstä suojakaistoilla:
Kasvinsuojeluaineiden käytöstä suojakaistoilla.
Jos sateet, kuivuus tai muu vastaava syy ovat tuhonneet kasvuston
Hakuoppaan Maatalousmaa-luvussa on annettu näihin tilanteisiin ohje luvussa 5. Mitä teen, jos kasvusto on tuhoutunut?
Pelto-ojituksesta ilmoittaminen
Pelto-ojituksesta ilmoittaminen (PDF, 494 KB)
1. Ilmoittamisvelvollisuus
Hankkeesta vastaavan on ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta ELY-keskukselle kirjalli-sesti vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä (VL 5:6.1, VA 4:31). Ojitusilmoitus on suositeltavaa palauttaa sähköisesti ELY-keskusten yleisellä sähköisellä asiointilomakkeella. Ilmoituksen voi palauttaa myös postitse tai sähköpostitse alueellisen ELY-keskuksen kirjaamoon. Yhteystiedot löytyvät ELY-keskusten verkkosivuilta.
Ilmoittamisvelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa, että ELY-keskuksella on riittävät tiedot alueella toteutettavista hankkeista. Ennakkoon tehtävän ilmoituksen avulla ojituksen vaikutuksia voidaan tarkastella valuma-aluekohtaisesti ottaen huomioon samalle ajanjaksolle suunnitellut muut hankkeet. Tietojen avulla ELY-keskus voi ohjata hankkeesta vastaavaa toteuttamaan ojitus siten, että haitalliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieneksi. Mikäli hankkeen ympäristövaikutukset sitä edellyttävät, niin ELY-keskus ohjaa myös tarvittavien lupien hakemisessa.
2. Milloin ojituksesta ei ilmoiteta?
Ilmoittamisvelvollisuus ei koske ojituksia, jotka sisältyvät ojitusta koskevaan aluehallintoviraston tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen, ojitustoimituspäätökseen taikka tiettyihin maantielain tai ratalain mukaisiin suunnitelmiin. (Ympäristöministeriön raportteja 1/2012)
Vähäinen ojitus
Ojituksen vähäisyyttä arvioidaan lähinnä kuivatettavan alueen laajuuden sekä ojituksen vaikutusten perusteella. Kuivatusalueen pinta-ala vaikuttaa johdettavien vesien määrään ja sitä kautta alapuolisella vesialueella mahdollisesti ilmeneviin vahingollisiin seurauksiin. (Ympäristöministeriön raportteja 1/2012)
Vähäisenä ojituksena, kun ojitusta ei tehdä happamilla sulfaattimailla tai pohjavesialueilla, voidaan pitää seuraavia tapauksia:
- Pienehkön metsäkappaleen ojitus
- Rakennuspaikan kuivattamiseksi tarpeellisen ojan tekeminen omalle maalle
- Vähäisen peltolohkon ojittaminen
- Peltolohkon täydennysojittaminen
- Peltolohkon salaojitus
Ojitus pohjavesialueella
Pohjavesialueella tapahtuvasta ojituksesta on aina ilmoitettava. Pohjavesialueiden sijainnista löytyy tietoa esimerkiksi ympäristöhallinnon avoimen tiedon palvelusta (www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat).
Ojitus happamilla sulfaattimailla
Happamilla sulfaattimailla tapahtuvasta ojituksesta on aina ilmoitettava. Happamien sulfaattimaiden esiintymistä kuvaava Litorinameren raja on nähtävillä GTK:n verkkosivuilla.
Kunnossapito-ojitukset
Ojituksesta ei tarvitse ilmoittaa silloin, kun ojalla on kunnossapitovelvollisuus. Kunnossapitovelvoite voi määräytyä:
- kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä, jos samalla on vahvistettu suunnitelma
- Aluehallintoviraston päätöksellä, jos samalla on vahvistettu suunnitelma
- ojitustoimituspäätöksellä
- tietyt maantielain tai ratalain mukaiset suunnitelmat
Huom! Ojittajan on kuitenkin tehtävä ilmoitus ojan kunnossapidosta silloin, kun ojan voidaan kokonaisuutena tarkasteltuna katsoa muuttuneen luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi (VL 5:8.2).
Asemakaava-alueiden ojitukset
Oikeus ojittaa toisen alueella ratkaistaan asemakaava-alueilla tietyissä tilanteissa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla (VL 5:9.3). Tällöin ojituksesta ei ole tarpeen ilmoittaa ELY-keskukselle.
Tilusjärjestelyn yhteydessä toteutetut ojitukset
ELY-keskusten ja maanmittaustoimistojen kanssa on sovittu menettelystä, jossa tilusjärjestelyn toimituskokouksessa 1.1.2012 jälkeen päätetyn tilusjärjestelyn yhteydessä toteutetut ojitussuunnitelmat tulevat lausunnolle ELY-keskukseen. Näin toimittaessa erillistä ilmoitusta hankkeesta ei tarvitse tehdä.
3. Vastuu työn toteutuksesta
Vastuu työn toteutuksesta ja valvonnasta sekä mahdollisista haitoista on ojituksen teettäjällä. Riittävällä ammattitaidolla tehty kunnollinen työn suunnittelu vähentää haittojen syntymistä. Jos epäilet, että ojituskohteessa on erityisiä luontoarvoja, on työn vaikutuksia arvioitava erityisen tarkasti. Ojitusilmoitus suositellaan tehtäväksi aina, jos kohteessa on havaittavissa merkittäviä luontoarvoja, tai jos uoma sijaitsee suojelualueen (esim. Natura) läheisyydessä tai maisemallisesti merkittävällä alueella. Tiedossa olevista erityisistä luontoarvoista voi kysyä kunnan ympäristönsuojelu-viranomaiselta ja ELY-keskukselta. Varmista lisäksi, että alueella ei ole putkia tai kaapeleita.
Lähteet:
Ympäristöministeriön raportteja 1/2012, Uudistunut vesilaki 2011 – Keskeinen sisältö ja tärkeim-mät muutokset
Vesilaki (587/2011)
Valtioneuvoston asetus vesitalousasioista (1560/2011)