Lapset & koulu Oppilashuolto

Oppilashuolto

Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa.

 

Koulun oppilashuoltoryhmä

Jokaisessa koulussa tulee olla oppilashuoltoryhmä, joka suunnittelee, johtaa ja kehittää koulun yhteistä oppilashuoltoa. Ryhmän tärkein tehtävä on oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen. Tämä merkitsee sitä, että ryhmässä keskitytään asioihin, jotka liittyvät oppilaiden yleiseen hyvinvointiin, kouluviihtyvyyteen, oppilaiden suojaamiseen kiusaamiselta, turvallisuuteen ja oppilaiden osallisuuteen koulun kehittämistyössä. Oppilashuoltoryhmä on vastuussa siitä, että koulun kriisi- ja turvallisuussuunnitelma on ajan tasalla. Koulun oppilashuoltoryhmä ei keskustele yksittäisen oppilaan oppilashuoltoasioista. Koulun oppilashuoltoryhmän työtä johtaa koulun rehtori. Ryhmän tulee olla monialainen. Tämä merkitsee sitä, että ryhmässä tulee olla koulun henkilöstön edustajien lisäksi myös kouluterveydenhuoltaja, koulukuraattori ja/tai koulupsykologi.  Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa.

Pedagoginen tukiryhmä

Jokaisessa koulussa tulee olla pedagoginen tukiryhmä, joka on periaatteessa sama kuin entinen oppilashuoltoryhmä, kuitenkin sillä merkittävällä erolla, että ryhmä keskustelee yksittäistä oppilasta koskevista asioista vain silloin kun asia liittyy pedagogiikkaan. Koulun pedagoginen tukiryhmä käsittelee asioita, jotka koskevat oppilaan tarvetta tehostetusta tai erityisestä tuesta (ks. tukitoimet, erityisopetus). Pedagogisessa tukiryhmässä käsitellään myös poikkeavia opetusjärjestelyjä, luvatonta poissaoloa ja kurinpitoa koskevia asioita. Koulukiusaamisselvityksistä vastaa koulun oma koulukiusaustiimi Kiva Koulu -mallin mukaan. Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon tarpeesta ei keskustella pedagogisessa tukiryhmässä, vaan näistä asioista ovat vastuussa oppilashuollon henkilöstö ja tarvittaessa tarkoitusta varten nimetty asiantuntijaryhmä.

Pedagoginen tukiryhmä on koulun rehtorin johtama monialainen ryhmä. Koulun erityisopettaja ja opinto-ohjaaja (vl. 7-9 ja lukio) ovat aina ryhmän jäseniä, mutta myös koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhuoltaja voivat osallistua asiantuntijoina. Oppilaan luokanopettajalla on aina tärkeä rooli kun keskustellaan oppilaan pedagogisista tukitoimista. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Kokousajat vahvistetaan lukukauden alussa koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokouksessa. Pedagogisen tukiryhmän kokousten tavoitteena on laatia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja -ohjelmia oppilaille, jotka tarvitsevat pedagogisia tukitoimia.

Useimmissa tapauksissa luokan- tai aineenopettaja tekee aloitteen oppilasta koskevan asian ottamisesta pedagogisen tukiryhmän käsittelyyn. Rehtorit ja oppilaan opettajat päättävät yhdessä, otetaanko asia heti ryhmän käsittelyyn, vai aloitetaanko prosessi järjestämällä tapaaminen huoltajien kanssa ja tekemällä testejä, selvityksiä, luokkahuonehavaintoja tai muita toimenpiteitä. Mikäli opettaja tai pedagoginen tukiryhmä on sitä mieltä, että oppilas tarvitsee yksilökohtaista oppilashuoltoa, ts. koulun terveydenhuoltajan, koululääkärin, koulukuraattorin tai koulupsykologin palveluja, on tästä ilmoitettava koulun oppilashuoltohenkilöstölle, joka ottaa kantaa jatkotoimenpiteisiin. Mikäli koulun henkilöstö ottaa yhteyttä oppilashuoltohenkilöstöön yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa, on tästä välittömästi tiedotettava huoltajalle.

Oppilashuollon asiantuntijaryhmät

Kun koulun oppilas herättää opetushenkilöstön huolen myös muutoin kuin pedagogisessa mielessä, opettaja tai koulun pedagoginen tukiryhmä voi pyytää koulukuraattoria tai koulupsykologia kutsumaan kokoon asiantuntijaryhmän, joka selvittää tuen tarpeen ja suunnittelee uusia tukitoimia. Asiantuntijaryhmän tarpeen tavallisia syitä ovat esim. että oppilaalla on luvatonta poissaoloa, mielenterveyteen liittyviä ongelmia, päihdeongelmia tai sosiaalisia ongelmia. Ryhmän kokoonpano voi vaihdella tapauskohtaisesti, mutta sen tulee olla monialainen ja mukana tulee olla koulun, oppilashuollon, terveydenhuollon ja/tai sosiaalihuollon henkilöstöä. Asiantuntijaryhmä voidaan koota myös yksilökohtaisessa oppilashuollossa, kun koetaan, että sen palveluilla ei voida enää riittävästi tukea oppilaan koulunkäyntiä ja terveyttä. Asiantuntijaryhmän tavoitteena on arvioida oppilaan kokonaistilannetta koulussa ja sen ulkopuolella, selvittää tuen tarve, selvittää mahdollisten jatkoselvitysten tarve ja suunnitella uusia tukitoimia.

Asiantuntijaryhmän jäsenet valitaan yhteistyössä oppilaan ja/tai huoltajan kanssa ja sovitaan yhdessä, mitä asioita kokouksessa käsitellään.

Hyvä oppilashuolto edellyttää aina hyvää yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. Paras tapa järjestää toimivia tukipalveluja on ottaa varhaisessa vaiheessa oppilas ja huoltaja mukaan suunnitteluun. Siksi pyrimme Pedersöressä kutsumaan oppilaan ja/tai huoltajan asiantuntijaryhmän kokouksiin. Tällä tavoin oppilas ja huoltaja saavat mahdollisuuden vaikuttaa tilanteeseen, ja salassa pidettävistä tiedoista voidaan puhua ilman kirjallista suostumusta. Kun oppilas ja/tai huoltaja osallistuvat, asiantuntijaryhmän työ muistuttaa paljolti aikaisempia verkostokokouksia.

Yksittäisen oppilaan asioiden käsittely asiantuntijaryhmässä on kirjattava kuraattorin ja psykologin asiakas- tai potilaskertomuksiin. Asiantuntijaryhmän kokoonkutsuja toimii vastuuhenkilönä ja pitää huolta, että yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarvittavat tiedot kirjataan ja tallennetaan.

Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Pedersöressä yksilökohtaisesta oppilashuollosta vastaavat kolme koulukuraattoria. Kunnan suomenkielisellä koululla Edsevön koululla on yhteistyösopimus Pietarsaaren kaupungin kanssa kuraattorin palvelujen järjestämisestä. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon kuuluvat myös koulupsykologi, koulujen terveydenhuoltajat ja koululääkäri, jotka ovat Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa. Koulupsykologin työkenttä kattaa koko perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen, kun taas koulukuraattoreilla on sellainen työnjako, että toinen on vastuussa pääasiassa vuosiluokista 1-6 ja toinen pääasiassa vuosiluokista 7-9 ja kolmas vastaa toisen asteen koulutuksen oppilashuollosta.