Onko kotivara kunnossa?
Julkaistu Pedersöre infossa nro 1 / 2024
Yksityistalouksien valmius selviytyä omin avuin erilaisissa häiriötilanteissa on tärkeä osa Suomen kriisinkestävyyttä. Kun mahdollisimman moni pystyy varmistamaan ruoan, veden, lämmön ja tiedon saannin, viranomaiset voivat keskittyä auttamaan haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Erilaisia arkea hankaloittavia häiriöitä ovat esimerkiksi pitkittyneet sähkökatkot, tulipalot, onnettomuudet, lakot, liikenneyhteyksien katkeaminen, tavaroiden jakeluhäiriöt, myrskyt, tulvat, epidemiat, kyberhyökkäykset tai terrori-iskut. Näistä ehkä sähkökatkoilla on kauaskantoisimmat seuraukset, koska niin monet yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia sähköstä.
Valtakunnallisen varautumissuosituksen mukaan kotitalouksien odotetaan selviytyvän häiriötilanteessa vähintään 72 tuntia ilman yhteiskunnan apua. Kodin oman hätälaatikon tulee sisältää tarvikkeet, joilla kaikki kotitalouden jäsenet, lemmikit mukaan lukien, selviävät poikkeustilanteesta.
Forsbyläisen aktiivisen reserviläisen Jörgen Härmälän mielestä kodeissa pitäisi varautua pärjäämään yli kolme vuorokautta – mieluiten useita viikkoja. Hän kehottaa kaikkia miettimään varasuunnitelman niin, että kodissa on vettä, ruokaa, viestintävälineet ja lämpöä.
– Oma varautumisemme on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Se muodostuu teistä, hän korostaa luennolla, jonka hän piti Pedersören kansalaisopistossa aiemmin tänä vuonna.
Ruoan osalta varastoon tulee hankkia pitkään säilyviä elintarvikkeita. Kotivaran ei tule olla erillinen varasto huonoja aikoja varten, vaan sitä käytetään ja päivitetään vähitellen. Tärkeää on, että tarvikkeita on riittävästi perheen tarpeisiin. Katso esimerkkejä viereisestä luettelosta.
Jokaisessa kotitaloudessa tulisi olla spriikeitin, kuten trangia, ja siihen polttoainetta. Trangialla voi keittää ruokaa ja vettä suhteellisen nopeasti. Ruokaa voi valmistaa myös kaasu- tai hiiligrillillä.
– Muista tulitikut, Härmälä sanoo.
Luonnonilmiöt ja onnettomuudet voivat johtaa tilanteeseen, että hanavesi ei ole juomakelpoista. Sähkökatko vaikuttaa myös vedenjakeluun. Esimerkiksi Pedersöre Vatten ottaa vetensä Kovjoki Vattenilta. Siellä on dieselgeneraattoreita, jotka pitävät toiminnan käynnissä sähkökatkon aikana. Pedersöre Vattenilla on vuorostaan generaattoreita, jotka pumppaavat veden edelleen kuluttajille. On kuitenkin syytä varastoida vähintään muutama litra vettä henkeä kohden, jos sähkökatkosta tulee pitkä. Lisäksi tarvitaan kannellisia ämpäreitä tai korkillisia vesikanistereita, joilla voi hakea vettä.
– Vesi säilyy ongelmitta kaksi kuukautta, jos sitä säilyttää viileässä ja pimeässä huoneessa. Ja se on juomakelpoista vähintään neljä kuukautta. Pimeyden ansiosta mikrobit eivät lisäänny, Härmälä sanoo.
Lisäksi vesistöistä ja järvistä otettua pintavettä voi keittää. Jos sitä kiehuttaa 7–8 minuuttia, pahimmat bakteerit kuolevat. Vettä voi puhdistaa myös tekemällä omia hiilisuodattimia muovipullosta, sorasta, rahkasammaleesta ja hiekasta tai ostamalla kaupasta valmiita hiilisuodattimia.
Sähkökatkon aikana vessaa ei saa vetää. Hätäratkaisuna WC-istuimeen voi virittää muovipussin ja tehdä tarpeensa siihen. Pussi tulee sen jälkeen kaivaa maahan, kunnes vesihuolto toimii taas.
Talon tai asunnon lämpimänä pitämiseen tarvitaan varalämmönlähde. Tulisija ja polttopuut ovat kaiken A ja O. Puuliedellä voi myös tehdä ruokaa sähkökatkon aikana. Muita vaihtoehtoisia energialähteitä ovat esimerkiksi generaattorit tai kaasulämmittimet. Silloin on tärkeää osata käsitellä niitä ja että sinulla on myös tarvittavat johdot. Valaistusta varten voi olla ylimääräinen auton akku, jolla led-valaistus voidaan pitää päällä.
– Ja kynttilöitä on aina hyvä olla, Härmälä sanoo.
Ylimääräisiä huopia, makuupusseja ja erilaisia villavaatteita on myös hyvä olla.
Ruoan ja veden ohella on tärkeää miettiä, miten saa tietoa. Sähköjen katkettua myös mobiiliverkko lakkaa toimimasta muutaman tunnin kuluessa, koska telemastot jäävät ilman sähköä. Silloin ei voi olla puhelimitse yhteydessä läheisiin eikä saa myöskään tietoa tilanteesta netin kautta. Viranomaisten hätätiedotteet lähetetään yleisölle Ylen kautta. Transistoriradio ja paristot kuuluvat hätälaatikkoon.
– Radion kannattaa olla mieluiten paristokäyttöinen ja kyetä vastaanottamaan useita erilaisia radioaaltoja, jotta voit kuunnella ulkomaisia radiokanavia, jos kotimaiset lähetykset eivät toimi, Härmälä sanoo.
Jokaisessa kodissa tulisi olla lisäksi tasku- tai otsalamppu ja siihen sopivia paristoja.
Paperikartat, kuten GT-kartat tai tiekartat ovat hyviä, kun GPS ei toimi. Perusvarusteisiin kuuluvat myös ensiaputarvikkeet ja lääkkeet.
– Ongelma lääkkeiden kanssa on se, että ne vanhenevat. Apteekissakaan ei voi olla suuria varastoja, Härmälä sanoo.
Hän on hionut omaa varautumisajatteluaan pienintä yksityiskohtaa myöten, ja reserviläisenä hänellä on aina 110 litran reppu pakattuna valmiiksi, jotta hän voi nopeasti lähteä viikoksi jonnekin ilman ulkopuolista apua. Jokaisen kotitalouden on tärkeää tehdä oma analyysinsä ja koota oma kotivaransa.
Hän antaa kaikille yksityishenkilöille haasteen: Jos sinun on lähdettävä kodistasi kahdessa tunnissa, mitä otat mukaasi ja minne menet?
– Vastaus on yksilöllinen. Pääasia on, että olet miettinyt jotain.
Teksti ja kuva: Malin Henricson
Pitkään säilyviä ruokia
- liha-, kala-, vihannes-, hedelmä-, papu- ja linssisäilykkeet
- nuudelit, riisi, pasta
- kaurahiutaleet, jauhot
- pussikeitot, perunamuusijauhe
- näkkileipä, keksit, välipalapatukat
- suola, tee, pikakahvi
- pähkinät, mantelit, siemenet, kuivatut hedelmät
- ruokaöljy, sulatejuusto tuubissa
- hillot, mehukeitot
- suklaa
- kylmäkuivattu retkiruoka
Hyödyllisiä linkkejä varautumisesta
Pelastustoimi.fi: Varautuminen
Kun sähköt ovat poikki
Pidempi sähkökatko vaikuttaa heti tavallisen kodin arkeen.
- Ruoanlaitto vaikeutuu.
- Jääkaappi lämpenee ja pakastin sulaa.
- Vettä ei tule hanasta eikä vessaa voi vetää.
- Verkkoyhteydet eivät toimi.
- Valaistus ei toimi, asunto kylmenee.
- Kaupat voivat joutua sulkemaan tai tavarat loppuvat.
- Et voi maksaa kortilla.
- Auton tankkaaminen tai lataaminen ei onnistu.