Varautuminen ja turvallisuus
Varautuminen
Varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin onnettomuuksiin ja kriisitilanteisiin. Tavoitteena on yhteiskunnan ja yksilöiden toiminnan mahdollisimman häiriötön jatkuminen.
Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.
Lue lisää varautumisesta Pelastustoimen verkkosivustolta.
Kunnan varautuminen
Valmiuslain mukaan kunnan tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien ja niistä johtuvien häiriötilanteiden kirjo on laaja. Yhteistä niille on, että ne kaikki tapahtuvat jonkin kunnan alueella tai niiden vaikutukset ulottuvat kuntalaisiin.
Varautumalla kunta huolehtii, että kuntalaisille tärkeät palvelut ja päätöksenteko toimivat myös normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Häiriötilanteiden aikana palveluissa voi esiintyä katkoksia, mutta pyrkimyksenä on, että palvelut palautuvat normaaliksi mahdollisimman pian. Kunta tiedottaa mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä tilanteen kehittymisestä verkkosivuilla, kunnan sosiaalisen median kanavissa sekä tiedotusvälineiden avulla. Yleistoimivalta antaa kunnille laajan mahdollisuuden toimia kuntalaisten hyväksi erilaisissa häiriötilanteissa.
Kunnan yleiseen valmiussuunnitelmaan voit tutustua täältä: (linkki kunnan suunnitelmaan päivitetään kohta)
Kotivara
Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko tai puhtaan juomaveden loppuminen voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi aina vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
Kotona olisi hyvä olla:
- Pitkään säilyvää, sellaisenaan syötävää tai ilman sähköä valmistuvaa ruokaa
- Muutama litra pullovettä/henkilö
- Retkikeitin
- Välttämättömiä lääkkeitä ja särkylääkkeitä
- Paristoilla toimiva radio
- Paristoja
- Taskulamppu tai otsalamppu
- Kynttilöitä ja tulitikkuja
- Puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri
- Ladattu varavirtalähde
- Vähän käteistä rahaa
- Kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
- Joditabletteja
- Ilmastointiteippiä
- Muovipusseja ja vessapaperia
- Polttopuita, jos on takka tai puu-uuni
- Ensiapulaukku
- Palovaroitin
- Alkusammutusvälineet
Lue lisää: 72 tuntia: Pärjäsitkö omin avuin? Pelastustoimi: Kotivara
Reservförråd för minst tre dygn
Till exempel ett längre strömavbrott kan leda till en situation där tjänster som samhället erbjuder störs eller till och med avbryts. Myndigheter och organisationer rekommenderar att privata hushåll ska förbereda sig på att klara sig på egen hand i minst tre dygn vid en störningssituation.
I hemmet bör man ha ett reservförråd av mat, vatten, läkemedel och andra förnödenheter. Reservförrådet är grunden för beredskapen, men beredskap innebär också kunskap och färdighet att agera när något exceptionellt händer.
Fundera i förväg på vad du själv kan göra i olika situationer och vad du behöver hjälp med. Det är också viktigt att veta var du hittar information och fundera på hur du kan bidra med stöd och hjälp till personer i din närhet.
Det är också viktigt att känna till beredskapens grunder, som att veta var man får korrekt information i en störningssituation och hur man klarar sig i en svalnande bostad.
Exempel på förnödenheter som bör finnas hemma:
- Mat med lång hållbarhetstid, som går snabbt att tillreda med endast lite vatten eller som inte behöver tillredas.
- Några liter vatten på flaska/person
- Ett stormkök och tändstickor
- Nödvändiga läkemedel och värkmedicin
- En batteridriven radio
- Batterier
- En ficklampa eller pannlampa
- Ljus
- Rena hinkar med lock eller en kanister
- En laddad reservströmkälla
- Lite kontanter
- Våtservetter och handsprit
- Jodtabletter
- Ventilationstejp (silvertejp)
- Plastpåsar och toalettpapper
- Ved om det finns en öppen spis eller vedeldad ugn i bostaden
- En första hjälpen-väska
- En brandvarnare
- Utrustning för förstahandssläckning
Beredskapsguider
Finländska myndigheter har gjort en beredskapsguide med anvisningar om bl.a. reservförråd och egna förberedelser inför krissituationer. Den är publicerad elektroniskt på webbplatsen Suomi.fi.
Vi uppmuntrar invånarna att bekanta sig med den elektroniska guiden:
Beredskap för störnings- och krissituationer.
Ytterligare tips
Beredskapsguiden 72 timmar: Skulle du klara dig på egen hand?
Räddningsbranschens centralorganisation: Vanliga frågor om beredskap och vatten.
Räddningsväsendet: Reservförråd
Broschyr: Beredskap hemma, PDF, 934 KB
Hätänumero 112
Suomessa on vain yksi hätänumero. Hätänumeroon soitetaan kiireellisissä ja todellisissa hätätilanteissa, hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, jolloin paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia (poliisi, ensihoito, pelastus, sosiaali). Koulutetut hätäkeskuspäivystäjät ottavat Manner-Suomen alueella vastaan hätäilmoituksia kuudessa eri hätäkeskuksessa. Hätänumeroon vastataan ”Hätäkeskus – Nödcentralen”. Hätäpuhelun aikana on tärkeää kuunnella ja vastata kysymyksiin.
Lataa 112 Suomi -sovellus. Apu on yhden painalluksen päässä. Kun hätätilanteessa soitat hätäpuhelun sovelluksen kautta, sijaintitietosi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti.
Lisätietoja: Milloin soitat hätänumeroon 112? Näin lataat 112 Suomen -sovelluksen