Lasten ja nuorten hyvinvointi on ryhmätyötä

Gruppbild med anställda som jobbar för välmående barn och unga i Pedersöre.
Tämä porukka tekee työtä Pedersöressä asuvien nuorten ja lapsien hyvinvoinnin eteen.

Pedersören lapset ja nuoret voivat nojata jalkapallojoukkueen kokoiseen miehistöön – mukaan lukien koulukoira Flinga – kun jotain heidän elämässään mättää. Aikuisten tukihenkilöiden verkosto kouluissa ja päiväkodeissa korostaa ryhmätyötä ja yhteysverkoston luomista jokaiselle.

Pedersören toisen asteen koulutuksen koulukuraattori Linda Fagerudd noudattaa yksinkertaista nyrkkisääntöä liikkuessaan Sursikinmäen käytävillä.

– Tervehdin kaikkia vastaantulijoita. Myös niitä, jotka eivät katso minua ollenkaan, Fagerudd sanoo.

Tämän arkipäiväisen tervehdyksen avulla hän yrittää toteuttaa yleistä tavoitetta, että kaikkia nuoria nähdään ja vahvistetaan koulupäivän aikana.
Tämä on yhteinen tavoite koko moniammatilliselle ryhmälle, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia Pedersören kunnassa. Verkosto ulottuu sektorirajojen yli. Siihen kuuluvat koulupsykologi, koulukuraattorit sekä varhaiskasvatuksen, esikoulujen ja koulujen kaikki opettajat ja erityisopettajat. Heitä tukevat kunnassa toimivat kouluterveyshoitajat, jotka ovat Sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa.

Yhteistyöhön osallistuvat myös nuoriso-ohjaaja, nuorisosihteeri ja projektinvetäjä, jotka eri tavalla toimivat koulujen sisällä.

– Kaikilla lapsilla ja nuorilla pitäisi olla yhteyksiä aikuisiin, joiden kanssa he tuntevat olevansa turvallisia, sanoo kunnan uusi koulupsykologi Charlotta Elenius.

Elenius ja Tough Love -projektikoordinaattori Emil Öhberg aloittivat molemmat kunnan palveluksessa elokuussa.

Yleisesti katsottuna löysästi muodostettu verkosto toimii ennaltaehkäisevällä tavalla, josta kaikki lapset ja nuoret hyötyvät. Kun ilmenee erityisiä ongelmia, siirrytään yksilökohtaisiin toimenpiteisiin.

Työ alkaa päiväkodeissa

Valmius löytyy jo päiväkodeista. Ann-Britt Forsblom, Camilla Nyman ja Gunilla Häggman ovat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kiertävät eritysopettajat. He työskentelevät lasten, vanhempien ja henkilökunnan kanssa. He tukevat henkilöstöä koulutuksella ja materiaaleilla, ja tekevät tarvittaessa täsmäiskuja.

– Varhainen tuki on tärkeä. Joskus henkilökunta soittaa ja pyytää meitä tulemaan paikalle tarkkailemaan lapsiryhmää, joskus vanhemmat soittavat ja haluavat keskustella, Camilla Nyman sanoo.

Koulukuraattori Linda Fagerudd kehuu lukion ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita siitä, että he tulevat hänen luokseen, kun he ovat keskustelun tarpeessa. Hänen kollegansa Malin Muukkonen, joka päänsääntöisesti työskentelee vuosiluokissa 1–6, on myös sitä mieltä, että oppilaat tietävät tarkkaan, minä päivinä hän on läsnä heidän koulussaan.

– Se, että panostamme läsnäoloon, tarkoittaa, että kasvomme ovat lapsille tuttuja. Mielestäni on hyvä kehitys, että oppilaat itse ottavat yhteyttä ja pyytävät apua ja tukea, Muukkonen sanoo.

Nuoriso-ohjaaja Ann-Margret Hjulfors kiertää nuorten keskuudessa Sursik skolanissa maanantaisin, joskus tiistaisin. Tänä syksynä hänen seuraan liittyy Emil Öhberg, joka uuden Tough Love -hankkeen puitteissa tulee tapaamaan yhdistystoimintaan osallistuvia lapsia ja nuoria.

– Olemme vain läsnä. Kierrämme nuorten keskuudessa ja puhumme heidän kanssaan yhtä ja toista. Kysellään myös siitä, mitä he haluavat tehdä lomalla – koska täällä koulussa oleskelevat kaikki nuoret, Hjulfors sanoo.
Koulukuraattori Jennie Lassfolk edesauttaa ja tiedustelee omalla vastaanotollaan nuorten kiinnostusta ryhmistä, joita Hjulfors voisi ohjata koulupäivän jälkeen. Nuorisosihteeri Mari-Louise Rönnqvist puolestaan on läsnä lukiossa kanslia-aikoina ja hän tapaa myös säännöllisesti kunnan nuorisoneuvoston jäsenet.

Läsnäolo tärkeä

Rönnqvist huomauttaa, että kaikki opetuksessa ja vapaa-ajan toimessa työskentelevät aikuiset osallistuvat ennaltaehkäisevään työhön olemalla läsnä nuorten arjessa.

– Yhteys nuoriin sekä koulussa että heidän vapaa-ajallaan voi antaa meille vihjeitä ajankohtaisista ilmiöistä tai tapahtumista, joista meidän on oltava tietoisia, Charlotta Elenius sanoo.

Hänen mielestään on myös tärkeää, että lasten ja nuorten parissa työskentelevät toimijat rakentavat yhteyksiä keskenään, jotta he tarvittaessa voivat ohjata oppilaat erilaisiin tukimuotoihin.

Eleniuksen vastaanotto on kunnantalossa, mutta hän tulee myös vierailemaan kouluissa. Hän tekee tiivistä yhteistyötä erityisopettajien kanssa selvittääkseen yksittäisten oppilaiden tarpeita pedagogisista tukitoimenpiteistä. Muissa asioissa kuin opetusasioissa hän tekee yhteistyötä koulukuraattoreiden ja kouluterveyshuoltajien kanssa.

– En siis työskentele ensisijaisesti terveyskysymysten parissa, vaan keskityn enemmän oppilaan hyvinvointiin koulussa, Elenius sanoo.

Flatcoated retrievern Flinga.
Koulukoira Flinga työskentelee Sursik skolanissa torstaisin.

Viihtyisiä hetkiä Flingan kanssa

Emme saa unohtaa Flingaa, sileäkarvaista noutajaa, joka työskentelee koulukoirana Sursikissa Ann-Margret Hjulforsin kanssa. Flinga, tai sen ystävä Sandor, on paikalla "Hundkojan" -huoneessa torstai-iltapäivän pitkällä välitunnilla. Flingan läsnäololla pyritään luomaan viihtyisiä hetkiä oppilaille. Hjulforsilla on tapana pyytää oppilaat kertomaan hänelle, miltä tuntuu ennen vierailua ja sen jälkeen.

– Etukäteen he voivat kokea ahdistusta tai olla huolestuneita tulevasta kokeesta, tai tuntea olonsa huonoksi. Koulukoiran tapaamisen jälkeen he ovat rauhallisempia ja kokevat, että on ollut mukavaa vain oleskella, Hjulfors sanoo.

Koiran seurassa on syntynyt uusia ystävyyssuhteita, kun oppilaat ovat alkaneet keskustella ja huomanneet viihtyvänsä yhdessä.

– Tämä toiminta ei ole ongelmakeskeistä, Malin Muukkonen sanoo.

Haasteita kohdataan yhdessä

Ryhmä haluaa huomauttaa, että suurin osa Pedersören lapsista ja nuorista voi hyvin. Mutta omien ja ympäristön odotusten takia suurin osa nuoresta väestöstä kokee haastavampia elämänvaiheita, jolloin verkoston on syytä mobilisoitua.

Malin Muukkonen toivoo, että koulu ja siinä toimivat tukitoiminnot antavat lapsille ja nuorille työkaluja eri elämänvaiheiden hallitsemiseen.

– Elämässä kohdataan haasteita, mutta käsittelemme niitä yhdessä, Linda Fagerudd sanoo.

– Aivan, sinun ei tarvitse kohdata jokainen haaste yksin, Elenius sanoo.

Teksti ja kuva: Malin Henricson, tiedottaja

 

Oppilasterveys – yleinen ja henkilökohtainen työ

  • Ennaltaehkäisevä työ lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi tapahtuu sektorirajojen yli. Tähän osallistuvat opetuksen, kulttuuri- ja vapaa-ajan, varhaiskasvatuksen ja esikoulujen ammattilaiset.
  • Kouluterveydenhuoltajat työskentelevät samojen kysymysten ja samojen oppilaiden kanssa, mutta he ovat Sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa.
  • Kunnan uusi koulupsykologi Charlotta Elenius aloitti työnsä elokuussa.
  • Ann-Britt Forsblom, Camilla Nyman ja Gunilla Häggman ovat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kiertävät erikoisopettajat.
  • Nuorisojohtaja Ann-Marget Hjulfors, nuorisosihteeri Mari-Louise Rönnqvist ja Tough Love -projektin vetäjä Emil Öhberg työskentelevät Ax-kulttuuritalossa.
  • Koulukuraattorit Malin Muukkonen, Jennie Lassfolk ja Linda Fagerudd ovat kuten koulupsykologi Charlotta Elenius opetustoimen palveluksessa.